Avoimien työpaikkojen tarjonta ympäri Suomea

Suomen talouden kasvu on vaikuttanut avointen työpaikkojen määrään. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamassa raportissa käy ilmi, että avoimien työpaikkojen kasvu on levinnyt lähes jokaiseen Suomen maakuntaan. Alati kasvavan teollisuusalan osuus Suomen viennistä on 70 prosenttia ja on tuonut mukanaan uusia työpaikkoja. SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko kuitenkin kommentoi Ilta-Sanomissa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tuotannollista toimintaa ei juurikaan tapahdu, sillä suurin osa Suomen vientituotteista valmistetaan jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Teollisuuden kasvu ei siis ole ainoa syy avointen työpaikkojen määrän lisääntymiseen ja syyt vaihtelevat paljon maakunnittain. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tarjolla paljon työpaikkoja rakennus- ja palvelualalla, mutta työntekijöitä paikkojen täyttämiseen ei näytä löytyvän. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan varsinkin rakennusalalla on huomattu erikoinen ilmiö, jossa työpaikat ja työntekijät löytyvät eri paikoista. Kyseinen ilmiö johtaa usein työvoimapulaan toisella alueella ja työttömyyteen taas toisella. Pääkaupunkiseudulla asuntoja on runsaasti tarjolla ja sinne muuttaa paljon ihmisiä, vaikka hinnat ovat muuhun maahan verrattuna kalliimpia, kun taas esimerkiksi Varsinais-Suomessa asuntokato rajoittaa muuttamista eikä työpaikkoja aina saada täytettyä.

Nopea kasvu on tuonut uusia haasteita monille maakunnille. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on osaajapulaa monilla eri aloilla. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen teoria on, että Itä-Suomesta on muuttanut paljon työikäisiä ammattitaitoisia nuoria ihmisiä Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen, jolloin tiettyä taitoa tai koulutusta vaativat ammatit jäävät täyttämättä. Kun työpaikan vaatimukset ja työnhakijan ammattitaito eivät kohtaa, työlle ei yksinkertaisesti löydy tekijää ja pahimmillaan avoimien työpaikkojen määrän nopea kasvu voi jopa hidastaa talouskasvua.

Viime vuoden heinäkuussa avoimien työpaikkojen määrän keskiarvo jokaista työtöntä kohden oli 0,17. Eniten avoimia työpaikkoja työtöntä kohden oli tilastollisesti pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan keskiarvo oli noussut lähes jokaisessa Suomen maakunnassa. Heinäkuussa keskiarvo oli noussut 0,3 työpaikkaan jokaista työtöntä kohden.

Uudenmaan keskiarvo jäi hieman alle maan yleisen keskiarvon, vaikka sieltä löytyikin suhteessa enemmän avoimia työpaikkoja kuin muualta Suomea. Työ- ja elinkeinoministeriön indeksin mukaan kehitystä parempaan tapahtui myös Uudellamaalla, mutta kasvu oli hitaampaa kahden viime vuoden ajan. Kaikkein suurinta kasvua nähtiin Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Muun muassa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa avointen työpaikkojen kehityksessä havaittiin myös merkittävää kasvua.