Category Archives: tulturku

Oulussa järjestetään maailman pohjoisin irkkufestivaali

Oulussa on järjestetty 12 vuotta maailman pohjoisin irkkufestivaali ja samalla pohjoisen Euroopan tunnetuin irlantilaisen kulttuurin tapahtuma. Festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2006. Siitä on tullut niin suosittu, että sinne haluavat jopa maailmanluokan tähdetkin esiintymään.

Festivaalin perustaja on amerikkalainen Brent Cassidy, jolla kuitenkin on irlantilaiset juuret. Brent soitti aikoinaan irlantilaista kansanmusiikkia ja pyysi paikallisia muusikoita soittamaan kanssaan. He soittivat ensin kerran kuussa, sitten kaksi ja lopulta he perustivat irkkumusiikkiyhdistyksen. Tästä luonnollisena jatkumona syntyikin maailman pohjoisin irkkumusiikkifestivaali, jokka on nyt erittäin suosittu ihan maailmallakin.

Brent Cassidy on asunut pitkään Suomessa ja hän puhuu sujuvasti suomea. Hän ei osaa oikein sanoa miksi suomalaiset ovat ottaneet näin hyvin vastaan tämän tyyppisen kansanmusiikin. Irlannin ja Suomen historiassa toki on paljon samaa ja maiden kansanmusiikeissa on jonkin näköinen yhteys. Useat suomalaiset kansanmuusikoita saattavat soittaa myös irlantilaista musiikkia. Jotain tuttua suomalaisten mielestä on siis irkkumusiikissa.

Aluksi the Irish Festival of Oulu keskittyi musiikkiin, mutta nykypäivänä se tarjoaa kaikenlaista kulttuurielämystä kuten vaikkapa teatteria ja tanssia ja sinne tuleekin kaikenlaiset osaavat artistit esiintymään.

Festivaalilla on hyvä maine ulkomailla ja sinne onkin helppo saada maailmalta bändejä ja artisteja. Muusikoiden lisäksi festivaaleille on helppoa houkutella muun muassa merkittäviä elokuvia ja teatteriesityksiä. The Irish Festival of Oulussa järjestetään myös soitintyöpajoja ja yhdistys järjestää tämän lisäksi tapahtumaviikolla viikonloppukursseja irlantilaisen tanssin parissa. Irlantilainen tanssi on Irlannissa suosittu ajanviettotapa.

Jos The Chieftains tulee Ouluun festareille keikalle, niin se on todella iso saavutus tapahtumalle. Bändi on maailman paras irkkubändi ja se onkin voittanut Grammy-palkinnon kuusi kertaa ja on samalla tunnetuin kelttimusiikkiyhtye maailmalla. Bändi olikin soittamassa pari vuotta sitten Madetojan salilla.

13. festivaali lähti juuri käyntiin ja tapahtuma on viisipäiväinen. Esiintyjiä on paljon, muun muassa Moxie joka soittaa irlantilaista nykymusiikkia uudella tavalla, trio Dubhlinn, jolla on villejä improvisaatioita ja konsertin aloittivat Jeremy Spencer ja Sean Leahy. Festivaali päättyy sunnuntaina 7.10 päätösjameihin, jotka järjestetään St. Michael Iristh Pubissa.

Kasinot Suomessa

Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja monista asioista, mutta ensimmäisenä heistä ei välttämättä tule mieleen rahapelit. Ei käy kuitenkaan kiistäminen, etteivätkö suomalaiset niistä nauttisi – konsulttiyhtiö H2 Gambling Capitalin tutkimus osoitti, että suomalaiset käyttävät vuosittain enemmän rahaa uhkapeleihin kuin mikään toinen kansa Euroopassa. Konsulttiyhtiön arvion mukaan jokainen täysi-ikäinen suomalainen käytti noin 400 euroa rahapeleihin, tilastollisesti häviten ainoastaan Australian ja Singaporen kansalaisten vuosittaiselle rahapelaamiselle.

Vaikka Suomen kansalaiset rakastavatkin rahapelejä, kenties hiukan yllättäen varsinaisia kasinoita on Suomessa vain yksi: Casino Helsinki. Ulkoiselta olemukseltaan jo pitkältä helposti tunnistettava Casino Helsinki, joka sijaitsee Helsingissä Rautatientorin juna-aseman välittömässä läheisyydessä Mikonkadulla, tehden Helsingistä Suomen ainoan kasinokaupungin. Sillä Casino Helsinki on Veikkauksen omistama, se on myös maailman ainoa kasino, jonka liikevoitto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Kasinolla on yli 20 pelipöytää, pokerihuone sekä noin 300 peliautomaattiaja se työllistää noin 200 henkeä. Vuonna 2009 kasinon liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa ja kasinolla kävi noin 305 000 asiakasta.

Casino Helsinki on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 2004, ja pelivaihtoehtoina Casino Helsingissä ovat Amerikkalainen Ruletti, Blackjack, Oasis Poker, Punto Banco, Dynamic Poker Pro ja Russian Poker, Texas Hold’em, Omaha Hold’em, Scandinavian Five Card Stud, Seven Card Stud, Open Face Chinese Poker sekä Dealer’s Choice. Lisäksi kävijä voi pelata Bad beat jackpot (BBJ) sekä Megabonus Jackpot -pelejä.

Kun ottaa huomioon kuinka paljon suomalaiset käyttävät rahaa vuodessa rahapeleihin:, herää kysymys siitä, missä suomalaiset sitten oikein pelaavat? Matkustavatko he kaikki eri puolelta Suomea tähän yhteen ja ainoaan varsinaiseen kasinoon Helsingissä? Kuten jo yllämainitusta Kasino Helsingin vuosittaisesta kävijämäärästä saattaa päätellä, vastaus on tietenkin ei. Suomessa on mahdollista pelata rahapelejä lähestulkoon missä tahansa. Supermarketeista, baareista ja ravintoloista, lähikaupoista sekä huoltoasemilta löytyy lähes poikkeuksetta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) erilaisia pelejä, joita on tälläkin hetkellä pelattavissa lähes 50 erilaista ympäri Suomea. RAY perustettiin alun perin keräämään varoja rahapelitoiminnalla suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseksi.

Tämän lisäksi Veikkauksella on toiminnassa suosittu Finlandia Casino nettikasino, missä on tarjolla kymmenittäin erilaisia pelejä Lotosta Totoon ja Pokerista nettiarpoihin. Hakusanoilla casino review, online casino review ja Finlandia Casino löydät lisätietoja aiheesta.

Pohjois-Savossa työvoimapula ja korkea työttömyys samanaikaista

Iisalmelaisen Vainio-yhtiöiden toimitusjohtaja, Tommi Lähteinen, toteaa Talouselämässä, kuinka teollisuus työllistää paljon ihmisiä heidän yhtiössään. Kaikki suinkin vain työhön kykenevät otetaan avosylin vastaan, ja työpaikkojen määrä on jatkuvasti heillä kasvussa, uusien tilauksien myötä. Kyseinen yhtiö valmistaa koneiden osia, ja on yhteistyössä suurien rakennusalan yrityksien kanssa. Ihmetyksen aiheen tähän toteamukseen tuo se, että maakunnassa on samaan aikaan kova työttömyysaste. Samaan lauseeseen mahtuu Lähteisen suusta lausunto kovasta työttömyysasteesta sekä työvoimapulasta, joka on melkoinen paradoksi. Nykyisellään yhtiö työllistää noin 80 henkilöä, joista miltei kolmasosa on työllistetty vuokratyöntekijöillä. Vuokratyövoiman käyttäminen on toki kätevää, mutta luo omat haasteensa työhön kouluttamisen ja perehdyttämisen suhteen.

Työttömyys Pohjois-Savossa yksi maan suurimmista

Kuten muuallakin Suomessa, myös Pohjois-Savon maakunnissa on yksi selkeä haaste työllistymiselle; välimatkat. Välimatkat ovat usein niin pitkiä, ettei työttömän yksinkertaisesti ole mahdollista kulkea työmatkaansa julkisilla kulkuvälineillä, joita näillä leveyspiireillä kulkee muutenkin harvakseltaan. Oman auton käyttö on siis välttämätöntä, ja tuolloinkin välimatka kodin ja työpaikan välillä on usein niin pitkä, että kovasta työstä maksettu korvaus menee matkakulujen kattamiseen. Vainio-yhtiöiden toimitusjohtaja on osallistunut myös työvoimatoimiston rekrytointitilaisuuksiin. Hän yrittää saada alan vaihtajat sekä muut työttömät kiinnostumaan heidän yrityksestään ja takuuvarmasta työpaikasta. Pohjois-Savossa on noin 12 000 työtöntä, ja työttömyysaste tällä maakunnan alueella on yli 10 prosenttia, eli keskiarvoltaan reilusti muuta Suomea korkeampi. Alueella vieraillut valtiovarainministeri oli myös ihmetellyt työvoimapulaa, sillä lukuihin katsottuna, työntekijöitä pitäisi olla jonoksi asti. Lähteisen mukaan kaikki kivet on jo käännetty, eikä osaavaa työvoimaa tahdo löytyä.

Väestönrakenne otettava huomioon

Pohjois-Savo on seutua, jota asuttaa paljon suuret ikäluokat. Suuret ikäluokat ovat juuri tällä hetkellä eläkkeen kynnyksellä. Kyseiseen tehdastyöhön kuuluu fyysistä rasitusta. Fakta on monesti se, ettei ihmisen fysiikka kykene raskaaseen tehdastyöhön enää tietyn ikävaiheen jälkeen. Nuoria ihmisiä alueella on aina vain vähemmän ja vähemmän, ja koulusta valmistuvat lähtevät monesti töiden perässä tiheämmin asutulle seudulle. Vain harva koulusta valmistuva jää kotiseudulleen. Vaativiin ja raskaisiin töihin, kuten rakennustarvikkeiden ja koneen osien valmistukseen, tarvitsee olla tietynlaisen fysiikan lisäksi tietynlaista osaamista, kuten työturvallisuus- ja tulityökortti.

Isokyrö haluaa vaihtaa maakuntaa

Isokyrön kunta on esittänyt toiveensa vaihtaa maakuntansa Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan, jo ennen kuin sosiaali- ja terveysuudistus sekä maakuntauudistus astuvat voimaan. Kunnanhallitus on pohtinut asiaa jo pidemmän aikaa ja esittää esityksensä nyt valtioneuvostolle. Isokyrö haluaisi muutoksen astuvan voimaan 2020-luvun alussa.

Isokyrö on elätellyt haaveita siirtymiseksi Etelä-Pohjamaahan jo pitkän aikaa ja tämän piti tulla mahdolliseksi maakuntajaon astuessa voimaan. Kuitenkin, nyt kun sekä sosiaali- ja terveysuudistus eli sote-uudistus että maakunta-uudistus ovat jälleen lykkääntymässä, Isokyrö on esittänyt toiveensa siirrosta näistä uudistuksista riippumatta.

Kunnanjohtajana tällä hetkellä toimivan Tero Kankaanpään sanojen mukaan maakuntavaihdos Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan helpottaisi monia asioita, kuten kunnan hanke- ja kaavoitustoimintaa.

Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää kertoo, että Pohjanmaan liitossa on valmisteilla maakuntakaava, joka tähtää yli 20 vuoden päähän, vuoteen 2040. Isokyrö on tässä, mutta kunta ei voi olla mukana Etelä-Pohjanmaan kaavavalmisteluissa, vaikka kuuluukin tulevaisuudessa siihen. Isokyrön kunta määrättiin Valtioneuvoston toimesta osaksi Pohjanmaan maakuntaa vuonna 1993, vaikka kunta vastusti tätä.

Tällä hetkellä Pohjanmaahan kuuluva Isokyrön kunta sijaitsee aivan kahden maakunnan rajalla. Kunta on erittäin pienikokoinen, ja siellä asustaa vajaat 5 tuhatta ihmistä. Sen kokonaispinta-ala on noin 356,9 kilometriä, joista vain vajaat 3 kilometrineliötä on vesistöjä. Väestöstä nuoria, alle 15-vuotiaita, on noin 17 prosenttia. 15-64-vuotiaita on vajaat 57 prosenttia väestöstä. Yli neljännes väestöstä on siis vanhuksia, yli 64-vuotiaita.

Kunta sijaitsee Kyrönjoen varrella ja noin 40 kilometrin päässä monesta suuremmasta kaupungista, kuten Vaasasta ja Seinäjoesta. Isokyrön kyliä ovat Hevonkoski, Kuivila, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue, Orisberg, Palhojainen, Kylkkälä, Palonkylä, Tuurala, Yryselä, Valtaala, Ventälä, Ikola, Ritaala ja Orismala sekä Ulvila.

Kaupungin alue on erittäin vanhaa ja siellä on ollut asutusta aina keskiajalta lähtien. Aikaisemmin se kuului legendaariseen Pohjanmaan alueeseen. Isokyrön olisi tarkoitus siirtyä osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa vuodesta 2021, mutta se toivoo aikaistettua muutosta jo vuodesta 2020.

Kalastusoikeudet paranemaan päin Ylä-Lapissa

Maa- ja metsätalousministeriö esittää nykyiseen kalastuslakiin uusia muutoksia Ylen nettisivuilla uutisoidaan. Esityksessä Enontekiön, Utsjoen ja Inarin asukkaat voisivat nyt hankkia itselleen kausiluvan taimenen ja lohen nousualueille. Mikäli muutokset astuvat voimaan, Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeudet paranisivat huomattavasti entiseen nähden.

Nykyisen kalastuslakiin nojaten Ylä-Lapin asukkaat ovat joutuneet hankkimaan maksullisen vuorokausiluvan lohen ja taimenen pyyntöön Tuuloma- ja Paatsjoen, Teno- ja Näätämöjoen, sekä Tornion- ja Ounasjoen kalastusalueille. Myös ulkopaikkakuntalaiset hakevat saman vuorokausiluvan kalastukseen näille alueille. Vielä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että lupia on jaossa vain rajoitettu määrä. Siinä missä paikallisten tulisi aina saada etuasema kalastamiseen omalla alueellaan, luvat jaetaan nopeusjärjestyksessä ja moni Ylä-Lapin innokas kalastaja jää usein ilman lupaa. Nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa, vajaat kolme vuotta sitten.

Nykyinen kalastuslaki on aiheuttanut ongelmallisuudellaan närää paikallisten kalastajien keskuudessa, sillä ennen uuden lain voimaantuloa paikkakuntalaiset saivat kalastaa taimenta ja lohta alueilla maksuttomasti. Kalastuslain ongelmallisuus myös kulttuurillisesti on huomioitu ylemmällä taholla, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies on havainnut, että nykyinen laki vaikuttaa negatiivisesti saamelaisten perinnekalastukseen. Saamelaiskulttuuriin kuuluva perinnekalastus saataisiin turvattua uudella lakimuutoksella.

Kausiluvan hinnasta maa- ja metsätalousministeriö ei vielä jaa tarkkaa summaa, mutta sen luvataan olevan kohtuuhintainen ja esimerkiksi alaikäisille kalastajille lupa tulee olemaan maksuton. Kausiluvan hinnasta päätetään todennäköisesti esityksen lomassa. Ministeriön esitys uudesta lakimuutoksesta tuli lausuntokierrokselle perjantaina 5. lokakuuta 2018. Lausuntakierroksen jälkeen hallituksen on tehtävä vielä lopullinen esitys eduskunnalle, joka viime kädessä päättää lakimuutoksen voimaantulosta tai sen hylkäämisestä.

Nykyisen kalastuslain muutokselle oli tehty aloite jo vuonna 2016 silloisen kansanedustajan Mikko Kärnän toimesta. Kansanedustaja oli laatinut kirjallisen kysymyksen hallitukselle, mutta taistosta oli tullut pitkä. Kärnä itse oli nähnyt nykyisen kalastuslain negatiiviset vaikutukset Ylä-Lapissa, sillä hän toimi Enontekiön kunnanjohtajana ennen kansanedustajiksi nousua. Kärnä kommentoi Ylen uutisoinnissa olevansa toiveikkain mielin, sillä pitkä taistelu näyttää viimein saavan mieluisan päätöksen. Kalastus on ylälappilaisille tärkeä aktiviteetti ja tulonlähde ja Ylä-Lapin kuntien vetovoiman ylläpitämiseksi olisi erittäin tärkeää, että niiden oikeuksia kunnioitetaan ja ne kyettäisiin turvaamaan myös tulevaisuudessa, Kärnä kommentoi antamassaan tiedotteessaan.