Category Archives: tulturku

Isokyrö haluaa vaihtaa maakuntaa

Isokyrön kunta on esittänyt toiveensa vaihtaa maakuntansa Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan, jo ennen kuin sosiaali- ja terveysuudistus sekä maakuntauudistus astuvat voimaan. Kunnanhallitus on pohtinut asiaa jo pidemmän aikaa ja esittää esityksensä nyt valtioneuvostolle. Isokyrö haluaisi muutoksen astuvan voimaan 2020-luvun alussa.

Isokyrö on elätellyt haaveita siirtymiseksi Etelä-Pohjamaahan jo pitkän aikaa ja tämän piti tulla mahdolliseksi maakuntajaon astuessa voimaan. Kuitenkin, nyt kun sekä sosiaali- ja terveysuudistus eli sote-uudistus että maakunta-uudistus ovat jälleen lykkääntymässä, Isokyrö on esittänyt toiveensa siirrosta näistä uudistuksista riippumatta.

Kunnanjohtajana tällä hetkellä toimivan Tero Kankaanpään sanojen mukaan maakuntavaihdos Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan helpottaisi monia asioita, kuten kunnan hanke- ja kaavoitustoimintaa.

Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää kertoo, että Pohjanmaan liitossa on valmisteilla maakuntakaava, joka tähtää yli 20 vuoden päähän, vuoteen 2040. Isokyrö on tässä, mutta kunta ei voi olla mukana Etelä-Pohjanmaan kaavavalmisteluissa, vaikka kuuluukin tulevaisuudessa siihen. Isokyrön kunta määrättiin Valtioneuvoston toimesta osaksi Pohjanmaan maakuntaa vuonna 1993, vaikka kunta vastusti tätä.

Tällä hetkellä Pohjanmaahan kuuluva Isokyrön kunta sijaitsee aivan kahden maakunnan rajalla. Kunta on erittäin pienikokoinen, ja siellä asustaa vajaat 5 tuhatta ihmistä. Sen kokonaispinta-ala on noin 356,9 kilometriä, joista vain vajaat 3 kilometrineliötä on vesistöjä. Väestöstä nuoria, alle 15-vuotiaita, on noin 17 prosenttia. 15-64-vuotiaita on vajaat 57 prosenttia väestöstä. Yli neljännes väestöstä on siis vanhuksia, yli 64-vuotiaita.

Kunta sijaitsee Kyrönjoen varrella ja noin 40 kilometrin päässä monesta suuremmasta kaupungista, kuten Vaasasta ja Seinäjoesta. Isokyrön kyliä ovat Hevonkoski, Kuivila, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue, Orisberg, Palhojainen, Kylkkälä, Palonkylä, Tuurala, Yryselä, Valtaala, Ventälä, Ikola, Ritaala ja Orismala sekä Ulvila.

Kaupungin alue on erittäin vanhaa ja siellä on ollut asutusta aina keskiajalta lähtien. Aikaisemmin se kuului legendaariseen Pohjanmaan alueeseen. Isokyrön olisi tarkoitus siirtyä osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa vuodesta 2021, mutta se toivoo aikaistettua muutosta jo vuodesta 2020.

Kalastusoikeudet paranemaan päin Ylä-Lapissa

Maa- ja metsätalousministeriö esittää nykyiseen kalastuslakiin uusia muutoksia Ylen nettisivuilla uutisoidaan. Esityksessä Enontekiön, Utsjoen ja Inarin asukkaat voisivat nyt hankkia itselleen kausiluvan taimenen ja lohen nousualueille. Mikäli muutokset astuvat voimaan, Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeudet paranisivat huomattavasti entiseen nähden.

Nykyisen kalastuslakiin nojaten Ylä-Lapin asukkaat ovat joutuneet hankkimaan maksullisen vuorokausiluvan lohen ja taimenen pyyntöön Tuuloma- ja Paatsjoen, Teno- ja Näätämöjoen, sekä Tornion- ja Ounasjoen kalastusalueille. Myös ulkopaikkakuntalaiset hakevat saman vuorokausiluvan kalastukseen näille alueille. Vielä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että lupia on jaossa vain rajoitettu määrä. Siinä missä paikallisten tulisi aina saada etuasema kalastamiseen omalla alueellaan, luvat jaetaan nopeusjärjestyksessä ja moni Ylä-Lapin innokas kalastaja jää usein ilman lupaa. Nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa, vajaat kolme vuotta sitten.

Nykyinen kalastuslaki on aiheuttanut ongelmallisuudellaan närää paikallisten kalastajien keskuudessa, sillä ennen uuden lain voimaantuloa paikkakuntalaiset saivat kalastaa taimenta ja lohta alueilla maksuttomasti. Kalastuslain ongelmallisuus myös kulttuurillisesti on huomioitu ylemmällä taholla, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies on havainnut, että nykyinen laki vaikuttaa negatiivisesti saamelaisten perinnekalastukseen. Saamelaiskulttuuriin kuuluva perinnekalastus saataisiin turvattua uudella lakimuutoksella.

Kausiluvan hinnasta maa- ja metsätalousministeriö ei vielä jaa tarkkaa summaa, mutta sen luvataan olevan kohtuuhintainen ja esimerkiksi alaikäisille kalastajille lupa tulee olemaan maksuton. Kausiluvan hinnasta päätetään todennäköisesti esityksen lomassa. Ministeriön esitys uudesta lakimuutoksesta tuli lausuntokierrokselle perjantaina 5. lokakuuta 2018. Lausuntakierroksen jälkeen hallituksen on tehtävä vielä lopullinen esitys eduskunnalle, joka viime kädessä päättää lakimuutoksen voimaantulosta tai sen hylkäämisestä.

Nykyisen kalastuslain muutokselle oli tehty aloite jo vuonna 2016 silloisen kansanedustajan Mikko Kärnän toimesta. Kansanedustaja oli laatinut kirjallisen kysymyksen hallitukselle, mutta taistosta oli tullut pitkä. Kärnä itse oli nähnyt nykyisen kalastuslain negatiiviset vaikutukset Ylä-Lapissa, sillä hän toimi Enontekiön kunnanjohtajana ennen kansanedustajiksi nousua. Kärnä kommentoi Ylen uutisoinnissa olevansa toiveikkain mielin, sillä pitkä taistelu näyttää viimein saavan mieluisan päätöksen. Kalastus on ylälappilaisille tärkeä aktiviteetti ja tulonlähde ja Ylä-Lapin kuntien vetovoiman ylläpitämiseksi olisi erittäin tärkeää, että niiden oikeuksia kunnioitetaan ja ne kyettäisiin turvaamaan myös tulevaisuudessa, Kärnä kommentoi antamassaan tiedotteessaan.

Lumisateet toivat mukanaan lukuisia onnettomuuksia

Viimeiset päivät ovat olleet poliisille vilkasta aikaa. Syksyn ensimmäiset lumisateet ovat riepotelleet varsin vankasti Suomen pohjoisia ja itäisiä osia, ja sää on tuonut omat haasteensa autoilijoille. Itä-Suomeen lumisateet saapuivat viime perjantaina 5.lokakuuta ja aiheuttivat lukuisia vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Ajokeli oli säätiedotteiden mukaan todella huono.

Haastava keli on vaatinut jo ensimmäiset uhrinsa

Ensilumi oli laskeutunut Lappiin jo aikaisemmin, joten aivan ensilumesta ei ollut kyse. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Kaisa Solin kommentoi Helsingin Sanomissa, että kyseessä ovat kuitenkin ensimmäiset merkittävät lumisateet Suomen yllä. Lumisateiden ennustettiin liikkuvan kaakonkulmalta aina Lappiin saakka. Etelä-Suomessa sade tuli edelleen vetenä, mutta kuurot olivat paikoin voimakkaita ja tuuli kova.

Itä-Suomeen saapuneet lumisateet ehtivät kuitenkin yllättää autoilijat, sillä monet ajoivat edelleen kesärenkailla. Paikoin lumisade riepotteli itäsuomalaisia vankkoina pyryinä. Pelastuslaitos kommentoi perjantaina iltapäivällä, että suurin osa pelastustehtävistä liittyi juuri Itä-Suomen alueelle. Sateet liikkuivat nopeasti pois Suomesta, mutta ehtivät vaatia lukuisten liikenneonnettomuuksien lisäksi kolme kuolonuhria.

Oulun ja Lapin läänin poliisin tietoon oli iltakuuteen mennessä perjantai-iltana saapunut yli 60 liikenneonnettomuutta. Vaikea ajosää vaati myös ihmishenkiä. Perjantaiyönä Vaalassa kuoli ulkomaalainen mies auton suistuttua tieltä ojaan. Hänen mukanaan ollut toinen matkustaja loukkaantui onnettomuudessa vakavasti. Raahessa 8-tiellä kuoli paikallinen mies ajauduttuaan vastaantulijoiden tielle jääden kaasurekan alle, ja kolmas kuolonkolari tapahtui Siikalatvan Pulkkilassa auton suistuessa ojaan. Autoa kuljettanut nuori nainen menehtyi onnettomuudessa.

Lähiviikkojen sää lupaa lämpöä ja upeaa ruskaa

Säätiedotteen mukaan lumipyryt ovat kuitenkin pian ohi. Ennätyslämpimän kesän jälkeen myös tavallista korkeammat lämpötilat syksyllä jatkuvat. Viikonlopun kelistä perjantaita lukuunottamatta tuli loistava ulkoilusää. Lämpötilojen ennustetaan kohoavan jopa viiteentoista asteeseen maan eteläosissa. Koko ensi viikko näyttänee seuraavan samaa ennustetta. Yöpakkaset ovat tässä vaiheessa syksyä vielä epätodennäköisiä.

Helsingin Sanomissa uutisoitiin myös tämän syksyn ruskan saapumisesta viime vuotta komeampana. Ruskan aiheuttajalle ei ole vielä kyetty keksimään yksiselitteistä syytä, mutta ilmeisesti syksyn sääolosuhteet vaikuttavat sen väreihin. Aurinkoiset päivät ja kylmät yöt syventävät entisestään ruskan värejä. Suomeen syksy on saapunut viime vuosina hyvin sateisena ja ankeana, mutta nyt näyttäisi, että tänä syksynä upeasta ruskasta päästään nauttimaan ympäri Suomea.

Kiista bussikuljettajan potkuista johti lakkoihin

Pohjolan liikenteen lakkoilu aiheutti aikataulumuutoksia ja peruttuja vuoroja pääkaupunkiseudun liikenteeseen torstaina 4.lokakuuta 2018. Esimerkiksi Helsingin aamuvuoroista ajettiin vain noin 40 prosenttia ja monia linjoja jätettiin kokonaan ajamatta. Suurinta päänvaivaa lakkoilu aiheutti Espoossa ja Helsingissä. Pohjolan Liikenteen bussit Kirkkonummelle, Sipooseen ja Tuusulaan liikennöivät kuitenkin normaalisti.

Asiasta uutisoiva MTV kokosi lisätietoa tapauksesta nettisivuilleen. HSL:n viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen kertoi, että lakkoilu olisi vaikuttanut lähes 60 000 matkustajan aikatauluihin. Matkustajia kehotettiin käyttämään metroa sekä junaliikennettä, jonne lakko ei iskenyt, sekä hyödyntämään vaihtoehtoisia bussilinjoja. Monien matkustajien kärsivällisyys oli koetuksella, mutta lakon kulku sujui odotetusti ja liikenne oli torstaiaamuna rauhallinen.

Lakkoilun taustalla oli varsin erikoislaatuinen tapaus. Pohjolan Liikenne kommentoi, että lakon takana olivat työntekijöiden vaatimukset kumota heidän kollegansa työsuhteen purkaminen. Pohjolan Liikenne lisäsi, että syy työsuhteen irtisanomiseen oli välikohtaus matkustajan kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Alanko ihmetteli suuresti bussikuljettajien lakkoa, sillä irtisanottu kuljettaja oli valvontakameroiden mukaan pahoinpidellyt asiakasta. Alanko ei ymmärtänyt, miksi henkilökunta oli lähtenyt puolustamaan työntekijää, joka aggressiivisella käytöksellään oli aiheuttanut vaaratilanteen Pohjolan Liikenteen asiakkaalle.

Varapääluottamusmies Niko Lehtimäki puolustaa lakkoilevan henkilöstön motiiveja ja lisäsi, ettei lakon tarkoituksena ollut väkivallan puolesta puhuminen. Lehtimäen mukaan työnantaja oli tulkinnut tapahtuman kulun valvontakameran tarjoamien todisteiden perusteella eri tavoin kuin työntekijät. Irtisanotun työntekijän työsuhteen purku oli Lehtimäen mielestä perusteeton ja hätiköity päätös.

Lehtimäki paljasti, että tapauksesta oli sovittu suullisesti työnantajan kanssa niin, ettei sitä tuotaisi julkisuuteen. Espoon Matinkylässä tapahtunut välikohtaus on kuitenkin ollut näkyvästi julkisuudessa eri medialähteissä. Toimitusjohtaja Alanko kumosi väitteet ja lisäsi, että linja-autoliikenteen lakkoilu on tuhansia pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä koskettava asia, minkä vuoksi sitä on mahdotonta jättää kommentoimatta. Alanko vahvisti myös, että yrityksen henkilöstöasiat yritetään aina pitää yrityksen sisällä, mutta ei ymmärtänyt, missä vaiheessa henkilöstöpuolelle oli syntynyt käsitys suullisen sopimuksen rikkomisesta.

Varapääluottamusmiehen mukaan lakkoilussa ei ollut pelkästään syynä Pohjolan Liikenteen työntekijän hätiköity irtisanominen. Lakkoilulla bussikuskit halusivat osoittaa laajempaa tukea vaativia asiakaspalvelutilanteita päivittäin kohtaaville työntekijöille. Bussikuskit palvelevat satoja matkustajia päivittäin, joiden joukkoon mahtuu myös hankalia asiakkaita ja heidän kohtaamisensa tapahtuu usein yksin ilman apuvoimia.

Sinimustavalkoiset kirjamessut Turussa

Turun kirjamessut Viron kunniaksi

Ylen kirjallisuustoimittaja toimii Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Viron väreihin, siniseen, mustaan ja valkoiseen, on verhottu Turussa järjestettävät kirjamessut hyvin loogisesta syystä, sillä maa juhlii itsenäisyytensä 100-vuotisjuhliaan tänä vuonna, vain puoli vuotta Suomen itsenäisyysjuhlien jälkeen. Messutapahtumassa Viro on läsnä omalla, sille pyhitetyllä osastollaan. Koko viikonvaihteen kestävä tapahtuma antaa messuvierailijoille mahdollisuuden tutustua virolaiseen nykykirjallisuuteen, joka on suomalaisille jäänyt hyvin pienen ryhmän tuttavuudeksi. Suositut virolaiset kirjailijat ottivat paikkansa kirjallisuuden messuilla ja tekivät jalansijaa suomalaisten lukijoiden keskuudessa. Ohjelmapäälliköksi on palaava ensi vuonna nyt äitiyslomaa viettävä Jenni Haukio. Haukio on enemmin siteerannut Suomen ja Viron kirjallisuuden yhtenevää pohjaa; molemmat kansat rakastavat kirjoja, meidän arkemme on samanlaista, ja molemmat hengittävät itämerellistä ilmaa. Molemmat valtiot ovat pieniä, ja olemme rakentaneet taitomme henkisen kasvun varaan, jossa lukutaito on ollut aina keskiössä. Tämän vuotinen teema on muotoiltu hyvin kauniisti Suomen ja Viron rikkaan kulttuurin ja rauhassa elämisen valon pyrkimyksenä.

Kirjallisuudella pidemmät juuret kuin itsenäisellä valtiolla

Suomalaisten nuorten lukutaitoon on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, sillä eri tutkimukset ja tilastot osoittavat suomalaisnuorten, varsinkin poikien, lukuinnon laskevan kuin lehmän häntä. Vaikka lukutaidottomia meiltä ei juurikaan löydy, varsinaista iloa lukutaidosta ei oteta enää irti. Huono lukutaito on yli viidesosalla suomalaisista nuorista pojista. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut valtava muutos, jossa lukemiseen käytetty aika on puoliintunut. Varsinkin tyttöjen ja poikien lukutaito erot ovat valtavat ja niiden ero on kasvanut enemmän kuin missään muussa niin sanotusti kehittyneemmässä maassa.

Lukuintoa arkisista asioista

Kirjailija Juha Itkonen on huolissaan kouluikäisten lasten lukemisen innosta, ja siitä, kuinka lukemiselle on kehkeytynyt huono imago. Itkonen itse on ottanut kirjan fyysisenä esineenä mukaan jo omilla lapsillaan parivuotiaasta lähtien, ja kokee että pienillä, arkisilla asioilla on vaikutusta nuorten kasvatuksessa. Lukeminen mielletään monesti yksinäiseksi ja eristäytyneen ihmisen puuhaksi, ja tavoitteena olisikin tehdä kirjallisuudesta ja lukemisesta yhteisöllisempää, kuin se nyt on. Juha Itkonen toimii Lukutaitofoorumin puheenjohtajana, joka on opetusministeriön lukuintoa kasvattamisen intoa tukeva ohjelma. Ydinfysiikkaa lukemisen intoon ei tarvita, vain arkisia, tavallisia asioita.