Category Archives: tulturku1

Kasinot Suomessa

Suomalaiset ovat maailmalla tunnettuja monista asioista, mutta ensimmäisenä heistä ei välttämättä tule mieleen rahapelit. Ei käy kuitenkaan kiistäminen, etteivätkö suomalaiset niistä nauttisi – konsulttiyhtiö H2 Gambling Capitalin tutkimus osoitti, että suomalaiset käyttävät vuosittain enemmän rahaa uhkapeleihin kuin mikään toinen kansa Euroopassa. Konsulttiyhtiön arvion mukaan jokainen täysi-ikäinen suomalainen käytti noin 400 euroa rahapeleihin, tilastollisesti häviten ainoastaan Australian ja Singaporen kansalaisten vuosittaiselle rahapelaamiselle.

Vaikka Suomen kansalaiset rakastavatkin rahapelejä, kenties hiukan yllättäen varsinaisia kasinoita on Suomessa vain yksi: Casino Helsinki. Ulkoiselta olemukseltaan jo pitkältä helposti tunnistettava Casino Helsinki, joka sijaitsee Helsingissä Rautatientorin juna-aseman välittömässä läheisyydessä Mikonkadulla, tehden Helsingistä Suomen ainoan kasinokaupungin. Sillä Casino Helsinki on Veikkauksen omistama, se on myös maailman ainoa kasino, jonka liikevoitto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Kasinolla on yli 20 pelipöytää, pokerihuone sekä noin 300 peliautomaattiaja se työllistää noin 200 henkeä. Vuonna 2009 kasinon liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa ja kasinolla kävi noin 305 000 asiakasta.

Casino Helsinki on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 2004, ja pelivaihtoehtoina Casino Helsingissä ovat Amerikkalainen Ruletti, Blackjack, Oasis Poker, Punto Banco, Dynamic Poker Pro ja Russian Poker, Texas Hold’em, Omaha Hold’em, Scandinavian Five Card Stud, Seven Card Stud, Open Face Chinese Poker sekä Dealer’s Choice. Lisäksi kävijä voi pelata Bad beat jackpot (BBJ) sekä Megabonus Jackpot -pelejä.

Kun ottaa huomioon kuinka paljon suomalaiset käyttävät rahaa vuodessa rahapeleihin:, herää kysymys siitä, missä suomalaiset sitten oikein pelaavat? Matkustavatko he kaikki eri puolelta Suomea tähän yhteen ja ainoaan varsinaiseen kasinoon Helsingissä? Kuten jo yllämainitusta Kasino Helsingin vuosittaisesta kävijämäärästä saattaa päätellä, vastaus on tietenkin ei. Suomessa on mahdollista pelata rahapelejä lähestulkoon missä tahansa. Supermarketeista, baareista ja ravintoloista, lähikaupoista sekä huoltoasemilta löytyy lähes poikkeuksetta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) erilaisia pelejä, joita on tälläkin hetkellä pelattavissa lähes 50 erilaista ympäri Suomea. RAY perustettiin alun perin keräämään varoja rahapelitoiminnalla suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseksi.

Tämän lisäksi Veikkauksella on toiminnassa suosittu Finlandia Casino nettikasino, missä on tarjolla kymmenittäin erilaisia pelejä Lotosta Totoon ja Pokerista nettiarpoihin. Hakusanoilla kasinoarvostelu, nettikasinoarvostelu ja Go Wild Casino löydät lisätietoja aiheesta.

Kalastusoikeudet paranemaan päin Ylä-Lapissa

Maa- ja metsätalousministeriö esittää nykyiseen kalastuslakiin uusia muutoksia Ylen nettisivuilla uutisoidaan. Esityksessä Enontekiön, Utsjoen ja Inarin asukkaat voisivat nyt hankkia itselleen kausiluvan taimenen ja lohen nousualueille. Mikäli muutokset astuvat voimaan, Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeudet paranisivat huomattavasti entiseen nähden.

Nykyisen kalastuslakiin nojaten Ylä-Lapin asukkaat ovat joutuneet hankkimaan maksullisen vuorokausiluvan lohen ja taimenen pyyntöön Tuuloma- ja Paatsjoen, Teno- ja Näätämöjoen, sekä Tornion- ja Ounasjoen kalastusalueille. Myös ulkopaikkakuntalaiset hakevat saman vuorokausiluvan kalastukseen näille alueille. Vielä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että lupia on jaossa vain rajoitettu määrä. Siinä missä paikallisten tulisi aina saada etuasema kalastamiseen omalla alueellaan, luvat jaetaan nopeusjärjestyksessä ja moni Ylä-Lapin innokas kalastaja jää usein ilman lupaa. Nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa, vajaat kolme vuotta sitten.

Nykyinen kalastuslaki on aiheuttanut ongelmallisuudellaan närää paikallisten kalastajien keskuudessa, sillä ennen uuden lain voimaantuloa paikkakuntalaiset saivat kalastaa taimenta ja lohta alueilla maksuttomasti. Kalastuslain ongelmallisuus myös kulttuurillisesti on huomioitu ylemmällä taholla, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies on havainnut, että nykyinen laki vaikuttaa negatiivisesti saamelaisten perinnekalastukseen. Saamelaiskulttuuriin kuuluva perinnekalastus saataisiin turvattua uudella lakimuutoksella.

Kausiluvan hinnasta maa- ja metsätalousministeriö ei vielä jaa tarkkaa summaa, mutta sen luvataan olevan kohtuuhintainen ja esimerkiksi alaikäisille kalastajille lupa tulee olemaan maksuton. Kausiluvan hinnasta päätetään todennäköisesti esityksen lomassa. Ministeriön esitys uudesta lakimuutoksesta tuli lausuntokierrokselle perjantaina 5. lokakuuta 2018. Lausuntakierroksen jälkeen hallituksen on tehtävä vielä lopullinen esitys eduskunnalle, joka viime kädessä päättää lakimuutoksen voimaantulosta tai sen hylkäämisestä.

Nykyisen kalastuslain muutokselle oli tehty aloite jo vuonna 2016 silloisen kansanedustajan Mikko Kärnän toimesta. Kansanedustaja oli laatinut kirjallisen kysymyksen hallitukselle, mutta taistosta oli tullut pitkä. Kärnä itse oli nähnyt nykyisen kalastuslain negatiiviset vaikutukset Ylä-Lapissa, sillä hän toimi Enontekiön kunnanjohtajana ennen kansanedustajiksi nousua. Kärnä kommentoi Ylen uutisoinnissa olevansa toiveikkain mielin, sillä pitkä taistelu näyttää viimein saavan mieluisan päätöksen. Kalastus on ylälappilaisille tärkeä aktiviteetti ja tulonlähde ja Ylä-Lapin kuntien vetovoiman ylläpitämiseksi olisi erittäin tärkeää, että niiden oikeuksia kunnioitetaan ja ne kyettäisiin turvaamaan myös tulevaisuudessa, Kärnä kommentoi antamassaan tiedotteessaan.

Sinimustavalkoiset kirjamessut Turussa

Turun kirjamessut Viron kunniaksi

Ylen kirjallisuustoimittaja toimii Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Viron väreihin, siniseen, mustaan ja valkoiseen, on verhottu Turussa järjestettävät kirjamessut hyvin loogisesta syystä, sillä maa juhlii itsenäisyytensä 100-vuotisjuhliaan tänä vuonna, vain puoli vuotta Suomen itsenäisyysjuhlien jälkeen. Messutapahtumassa Viro on läsnä omalla, sille pyhitetyllä osastollaan. Koko viikonvaihteen kestävä tapahtuma antaa messuvierailijoille mahdollisuuden tutustua virolaiseen nykykirjallisuuteen, joka on suomalaisille jäänyt hyvin pienen ryhmän tuttavuudeksi. Suositut virolaiset kirjailijat ottivat paikkansa kirjallisuuden messuilla ja tekivät jalansijaa suomalaisten lukijoiden keskuudessa. Ohjelmapäälliköksi on palaava ensi vuonna nyt äitiyslomaa viettävä Jenni Haukio. Haukio on enemmin siteerannut Suomen ja Viron kirjallisuuden yhtenevää pohjaa; molemmat kansat rakastavat kirjoja, meidän arkemme on samanlaista, ja molemmat hengittävät itämerellistä ilmaa. Molemmat valtiot ovat pieniä, ja olemme rakentaneet taitomme henkisen kasvun varaan, jossa lukutaito on ollut aina keskiössä. Tämän vuotinen teema on muotoiltu hyvin kauniisti Suomen ja Viron rikkaan kulttuurin ja rauhassa elämisen valon pyrkimyksenä.

Kirjallisuudella pidemmät juuret kuin itsenäisellä valtiolla

Suomalaisten nuorten lukutaitoon on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, sillä eri tutkimukset ja tilastot osoittavat suomalaisnuorten, varsinkin poikien, lukuinnon laskevan kuin lehmän häntä. Vaikka lukutaidottomia meiltä ei juurikaan löydy, varsinaista iloa lukutaidosta ei oteta enää irti. Huono lukutaito on yli viidesosalla suomalaisista nuorista pojista. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut valtava muutos, jossa lukemiseen käytetty aika on puoliintunut. Varsinkin tyttöjen ja poikien lukutaito erot ovat valtavat ja niiden ero on kasvanut enemmän kuin missään muussa niin sanotusti kehittyneemmässä maassa.

Lukuintoa arkisista asioista

Kirjailija Juha Itkonen on huolissaan kouluikäisten lasten lukemisen innosta, ja siitä, kuinka lukemiselle on kehkeytynyt huono imago. Itkonen itse on ottanut kirjan fyysisenä esineenä mukaan jo omilla lapsillaan parivuotiaasta lähtien, ja kokee että pienillä, arkisilla asioilla on vaikutusta nuorten kasvatuksessa. Lukeminen mielletään monesti yksinäiseksi ja eristäytyneen ihmisen puuhaksi, ja tavoitteena olisikin tehdä kirjallisuudesta ja lukemisesta yhteisöllisempää, kuin se nyt on. Juha Itkonen toimii Lukutaitofoorumin puheenjohtajana, joka on opetusministeriön lukuintoa kasvattamisen intoa tukeva ohjelma. Ydinfysiikkaa lukemisen intoon ei tarvita, vain arkisia, tavallisia asioita.