Category Archives: tulturku2

Oulussa järjestetään maailman pohjoisin irkkufestivaali

Oulussa on järjestetty 12 vuotta maailman pohjoisin irkkufestivaali ja samalla pohjoisen Euroopan tunnetuin irlantilaisen kulttuurin tapahtuma. Festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2006. Siitä on tullut niin suosittu, että sinne haluavat jopa maailmanluokan tähdetkin esiintymään.

Festivaalin perustaja on amerikkalainen Brent Cassidy, jolla kuitenkin on irlantilaiset juuret. Brent soitti aikoinaan irlantilaista kansanmusiikkia ja pyysi paikallisia muusikoita soittamaan kanssaan. He soittivat ensin kerran kuussa, sitten kaksi ja lopulta he perustivat irkkumusiikkiyhdistyksen. Tästä luonnollisena jatkumona syntyikin maailman pohjoisin irkkumusiikkifestivaali, jokka on nyt erittäin suosittu ihan maailmallakin.

Brent Cassidy on asunut pitkään Suomessa ja hän puhuu sujuvasti suomea. Hän ei osaa oikein sanoa miksi suomalaiset ovat ottaneet näin hyvin vastaan tämän tyyppisen kansanmusiikin. Irlannin ja Suomen historiassa toki on paljon samaa ja maiden kansanmusiikeissa on jonkin näköinen yhteys. Useat suomalaiset kansanmuusikoita saattavat soittaa myös irlantilaista musiikkia. Jotain tuttua suomalaisten mielestä on siis irkkumusiikissa.

Aluksi the Irish Festival of Oulu keskittyi musiikkiin, mutta nykypäivänä se tarjoaa kaikenlaista kulttuurielämystä kuten vaikkapa teatteria ja tanssia ja sinne tuleekin kaikenlaiset osaavat artistit esiintymään.

Festivaalilla on hyvä maine ulkomailla ja sinne onkin helppo saada maailmalta bändejä ja artisteja. Muusikoiden lisäksi festivaaleille on helppoa houkutella muun muassa merkittäviä elokuvia ja teatteriesityksiä. The Irish Festival of Oulussa järjestetään myös soitintyöpajoja ja yhdistys järjestää tämän lisäksi tapahtumaviikolla viikonloppukursseja irlantilaisen tanssin parissa. Irlantilainen tanssi on Irlannissa suosittu ajanviettotapa.

Jos The Chieftains tulee Ouluun festareille keikalle, niin se on todella iso saavutus tapahtumalle. Bändi on maailman paras irkkubändi ja se onkin voittanut Grammy-palkinnon kuusi kertaa ja on samalla tunnetuin kelttimusiikkiyhtye maailmalla. Bändi olikin soittamassa pari vuotta sitten Madetojan salilla.

13. festivaali lähti juuri käyntiin ja tapahtuma on viisipäiväinen. Esiintyjiä on paljon, muun muassa Moxie joka soittaa irlantilaista nykymusiikkia uudella tavalla, trio Dubhlinn, jolla on villejä improvisaatioita ja konsertin aloittivat Jeremy Spencer ja Sean Leahy. Festivaali päättyy sunnuntaina 7.10 päätösjameihin, jotka järjestetään St. Michael Iristh Pubissa.

Isokyrö haluaa vaihtaa maakuntaa

Isokyrön kunta on esittänyt toiveensa vaihtaa maakuntansa Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan, jo ennen kuin sosiaali- ja terveysuudistus sekä maakuntauudistus astuvat voimaan. Kunnanhallitus on pohtinut asiaa jo pidemmän aikaa ja esittää esityksensä nyt valtioneuvostolle. Isokyrö haluaisi muutoksen astuvan voimaan 2020-luvun alussa.

Isokyrö on elätellyt haaveita siirtymiseksi Etelä-Pohjamaahan jo pitkän aikaa ja tämän piti tulla mahdolliseksi maakuntajaon astuessa voimaan. Kuitenkin, nyt kun sekä sosiaali- ja terveysuudistus eli sote-uudistus että maakunta-uudistus ovat jälleen lykkääntymässä, Isokyrö on esittänyt toiveensa siirrosta näistä uudistuksista riippumatta.

Kunnanjohtajana tällä hetkellä toimivan Tero Kankaanpään sanojen mukaan maakuntavaihdos Pohjanmaasta Etelä-Pohjanmaahan helpottaisi monia asioita, kuten kunnan hanke- ja kaavoitustoimintaa.

Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää kertoo, että Pohjanmaan liitossa on valmisteilla maakuntakaava, joka tähtää yli 20 vuoden päähän, vuoteen 2040. Isokyrö on tässä, mutta kunta ei voi olla mukana Etelä-Pohjanmaan kaavavalmisteluissa, vaikka kuuluukin tulevaisuudessa siihen. Isokyrön kunta määrättiin Valtioneuvoston toimesta osaksi Pohjanmaan maakuntaa vuonna 1993, vaikka kunta vastusti tätä.

Tällä hetkellä Pohjanmaahan kuuluva Isokyrön kunta sijaitsee aivan kahden maakunnan rajalla. Kunta on erittäin pienikokoinen, ja siellä asustaa vajaat 5 tuhatta ihmistä. Sen kokonaispinta-ala on noin 356,9 kilometriä, joista vain vajaat 3 kilometrineliötä on vesistöjä. Väestöstä nuoria, alle 15-vuotiaita, on noin 17 prosenttia. 15-64-vuotiaita on vajaat 57 prosenttia väestöstä. Yli neljännes väestöstä on siis vanhuksia, yli 64-vuotiaita.

Kunta sijaitsee Kyrönjoen varrella ja noin 40 kilometrin päässä monesta suuremmasta kaupungista, kuten Vaasasta ja Seinäjoesta. Isokyrön kyliä ovat Hevonkoski, Kuivila, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue, Orisberg, Palhojainen, Kylkkälä, Palonkylä, Tuurala, Yryselä, Valtaala, Ventälä, Ikola, Ritaala ja Orismala sekä Ulvila.

Kaupungin alue on erittäin vanhaa ja siellä on ollut asutusta aina keskiajalta lähtien. Aikaisemmin se kuului legendaariseen Pohjanmaan alueeseen. Isokyrön olisi tarkoitus siirtyä osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa vuodesta 2021, mutta se toivoo aikaistettua muutosta jo vuodesta 2020.

Kiista bussikuljettajan potkuista johti lakkoihin

Pohjolan liikenteen lakkoilu aiheutti aikataulumuutoksia ja peruttuja vuoroja pääkaupunkiseudun liikenteeseen torstaina 4.lokakuuta 2018. Esimerkiksi Helsingin aamuvuoroista ajettiin vain noin 40 prosenttia ja monia linjoja jätettiin kokonaan ajamatta. Suurinta päänvaivaa lakkoilu aiheutti Espoossa ja Helsingissä. Pohjolan Liikenteen bussit Kirkkonummelle, Sipooseen ja Tuusulaan liikennöivät kuitenkin normaalisti.

Asiasta uutisoiva MTV kokosi lisätietoa tapauksesta nettisivuilleen. HSL:n viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen kertoi, että lakkoilu olisi vaikuttanut lähes 60 000 matkustajan aikatauluihin. Matkustajia kehotettiin käyttämään metroa sekä junaliikennettä, jonne lakko ei iskenyt, sekä hyödyntämään vaihtoehtoisia bussilinjoja. Monien matkustajien kärsivällisyys oli koetuksella, mutta lakon kulku sujui odotetusti ja liikenne oli torstaiaamuna rauhallinen.

Lakkoilun taustalla oli varsin erikoislaatuinen tapaus. Pohjolan Liikenne kommentoi, että lakon takana olivat työntekijöiden vaatimukset kumota heidän kollegansa työsuhteen purkaminen. Pohjolan Liikenne lisäsi, että syy työsuhteen irtisanomiseen oli välikohtaus matkustajan kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Alanko ihmetteli suuresti bussikuljettajien lakkoa, sillä irtisanottu kuljettaja oli valvontakameroiden mukaan pahoinpidellyt asiakasta. Alanko ei ymmärtänyt, miksi henkilökunta oli lähtenyt puolustamaan työntekijää, joka aggressiivisella käytöksellään oli aiheuttanut vaaratilanteen Pohjolan Liikenteen asiakkaalle.

Varapääluottamusmies Niko Lehtimäki puolustaa lakkoilevan henkilöstön motiiveja ja lisäsi, ettei lakon tarkoituksena ollut väkivallan puolesta puhuminen. Lehtimäen mukaan työnantaja oli tulkinnut tapahtuman kulun valvontakameran tarjoamien todisteiden perusteella eri tavoin kuin työntekijät. Irtisanotun työntekijän työsuhteen purku oli Lehtimäen mielestä perusteeton ja hätiköity päätös.

Lehtimäki paljasti, että tapauksesta oli sovittu suullisesti työnantajan kanssa niin, ettei sitä tuotaisi julkisuuteen. Espoon Matinkylässä tapahtunut välikohtaus on kuitenkin ollut näkyvästi julkisuudessa eri medialähteissä. Toimitusjohtaja Alanko kumosi väitteet ja lisäsi, että linja-autoliikenteen lakkoilu on tuhansia pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä koskettava asia, minkä vuoksi sitä on mahdotonta jättää kommentoimatta. Alanko vahvisti myös, että yrityksen henkilöstöasiat yritetään aina pitää yrityksen sisällä, mutta ei ymmärtänyt, missä vaiheessa henkilöstöpuolelle oli syntynyt käsitys suullisen sopimuksen rikkomisesta.

Varapääluottamusmiehen mukaan lakkoilussa ei ollut pelkästään syynä Pohjolan Liikenteen työntekijän hätiköity irtisanominen. Lakkoilulla bussikuskit halusivat osoittaa laajempaa tukea vaativia asiakaspalvelutilanteita päivittäin kohtaaville työntekijöille. Bussikuskit palvelevat satoja matkustajia päivittäin, joiden joukkoon mahtuu myös hankalia asiakkaita ja heidän kohtaamisensa tapahtuu usein yksin ilman apuvoimia.